Kirjat
Mäkelä, Hannu - Herra Huu muuttaa (1975)
Kolmannessa
kirjassa Herra Huu joutuu muuttamaan pois mökistään, kun sen yli
vedetään moottoritie. Hänelle tarjotaan asunto kerrostalosta läheisestä
kaupungista. Kirja on suorastaan selviytymistarina, niin paljon uusia
ja ihmeellisiä asioita kerrostaloasunto ja kaupunki Herra Huulle
tarjoavat.
Brown, Dan - Da Vini koodi (2003)Se
kuuluisa mysteerijännäri. Voin hyvin ymmärtää, miksi kirja on myynyt
maailmalla miljoonia. Sopiva sekoitus salaseuroja, salakirjoitusta,
koodeja, mystiikkaa. Lisäksi Brown on ihan keskiverto kelpo
kirjoittaja, joka osaa kutoa tarinan taitavasti siten, että luvun
loppuun jätetään joku koukku tai jännittävä kohta, joten lukemista on
jatkettava. Lisäksi kun kirjaa on saatu aimo annos katoliseen kirkkoon
liittyvää asiaa, niin maailmanlaajuinen kiinnostus on taattu. Kirja on
kyllä lukemisen arvoinen, muttei se missään mielessä ole kirjallisilla
avuillaan maailmankirjallisuuden klassikko, sanoisin keskinkertainen
jännäri.
Mäkelä, Hannu - Herra Huu saa naapurin (1974)Iltalukemisto
jatkuu. Tässä teoksessa Amiraali Kaljamaha muuttaa Herra Huun
naapuriin. Seikkailu pyörähtää todenteolla käyntiin, kun parivaljakko
kolmen lapsen kanssa matkaa taikakirnun kautta maanalaiseen maailmaan.
Joukko kohtaa kaikenlaisia vaaroja ja haasteita, mutta selviävät niistä
ja saavat huomata, että jokaisella on antaa jotain kiperistä
tilanteista selviämiseksi.
Westö, Kjell - Lang (2002)Lang
kertoo menestyvästä TV:n talk show isännästä, jonka elämä alkaa
rapistua pikku hiljaa osiin. Takana pari avioliittoa, omalla pojalla ei
mene hyvin eikä rakastettu siskokaan ole kestänyt elämää kolhuitta,
keskusteluohjelma on nähnyt parhaat päivänsä. Tässä tiimellyksessä Lang
tapaa ja takertuvasti rakastuu nuorempaan yksinhuoltaja äitiin, jonka
ex-mies ei tunnu jättävän rauhaan. Kertojana kirjassa toimii Langin
kirjailijaystävä Kondar Wendell, joka on nähnyt Langin nousut ja
laskut. Ulkopuolinen kertoja toimii kirjassa hienosti, ja Westön teksti
on muutenkin notkeaa ja mukaansatempaavaa. Suositeltava lukukokemus.
Mäkelä, Hannu - Herra Huu (1973)Laitan
tämäkin listalle, vaikka lukeminen tapahtui iltasatujen puitteissa.
Olen lukenut kirjan joskus omassa lapsuudessani, ja nyt sain lukea sen
omilleni. Ympyrä sulkeutuu, eikä tämä onneksi ole ainoa, minkä olen
lapsilleni tarjonnut omasta lukukokemuksestani. Kirjana Herra Huu on
hieman kummallinen, välillä hieman pelottava (niinkuin Herra Huukin
yrittää olla), hauska - oikein mukavaa luettavaa aikuisellekin.
McCourt, Frank - Amerikan ihmemaassa ('Tis) (1999)Jatko-osa
palkitulle Seitsämännen portaan enkelille, joka kertoi Frankin köyhästä
ja kurjasta lapsuudesta Irlannissa. Amerikan ihmemaassa puolestaa kuvaa
hänen elämäänsä New Yorkissa, johon hän muutti 19 vuotiaana.
Ensimmäinen kirja häneltä on erittäin hyvä, koskettava ja välillä
tikahduttavan hauska. Kakkososa jää selvästi siitä jälkeen.
Kirjoitustyyli on edelleen vetävä, mutta ilmeisesti toilailut
amerikoissa ei ainakaan minuun vedonnut yhtä paljon kuin kuvaus
kurjasta Irlannista. Alkoholisti-isä on leimaa antava piirre molemmissa
kirjoissa, vaikka hän ei enää olekaan suorassa vaikutuksessa Frankin
asuessa eri mantereella. Ensimmäinen osa kannattaa kaikkien
ehdottomasti lukea, ja samaan menoon menee kyllä tämä toinenkin, kun
pitää mielessä, ettei aseta sille samoja ennakko-odotuksia.
DVD:t30.3. Liekehtivä pikari (Goblet of Fire)
Neljäs Harry Potter filmatisointi.
Synkempään suuntaahan nämä ovat menossa, mutta samalla jonkun piirun
aikuisempaan. Elokuva oli hyvä. Osin sisältää pelottaviakin kohtauksia,
joita on vaikea arvioida, miten pienet niihin suhtautuvat. Meillä 3 v
oli päiväunilla, 6 v katseli välillä, välillä oli ihan muualla, joten
eivät päässeet säikkymään.
26.3 SylviaGwyneth
Paltrow on runoilija Sylvia Plath, joka Englannissa opiskellessaan
tapaa tulevan miehensä, myös runoilija, Ted Hughesin (Daniel Graig).
Sylvian onnettomuudeksi mies onnistuu ensin saamaan mainetta ja kunniaa
runoilijana, ja vaimo tuntuu aina jäävän miehensä jalkoihin eikä saa
luomisvimmaansa valloilleen. Lisäksi Sylvialla on selvästikin
mielenterveydessä toivomisen varaa. Huonostihan kaikessa käy. En
erityisesti pitänyt leffasta, ehkä siksi, ettei sieltä löytynyt
minkäänlaista samaistumisen kohdetta.
25.3 Tiikeriveljekset (Two Brothers)Karhun
ohjaajan Jean-Jacques Annaudin ohjaama elokuva kahdesta
tiikerinpennusta, jotka joutuvat erilleen aika pieninä. Niiden
kasvamista varsin erilaisissa ympäristöissä seurataan, ja sattuma
heittää ne vielä kerran vastakkain. Ihan okei filmi, hyvin tehty ja
sopiva koko perheellekin.
12.3. Stepfordin vaimot (Stepford Wives)Frank
Ozin ohjaama komedia, jossa pääosia miehittävät Nicole Kidman, Matthew
Broderick, Bette Midler, Glenn Close, Christopher Walken, Roger Bart,
Jon Lovitz. Filmi on kuulemma uudelleenohjaus vuonna -75 ilmestyneestä
scifi-trilleristä. En ole alkuperäistä nähnyt, joten sitä painolastia
itselläni ei ollut. Niinpä elokuva oli ihan mukava komedia,
Stepfordista joka alkuun näyttää täydelliseltä amerikkalaiselta
idylliltä. N.Kidmanin esittämä Joanna on menestyvä TV-toimittaja, joka
saa kenkää ja seurauksena hermoromahduksen. Stepfordin piti olla rauhan
tyyssija, jossa on hyvä lepuutella hermoja. Tilanteet etenevät
kuitenkin outoon suuntaan, kun kaikki alkaa olla jo liiankin
täydellistä.
11.3. Ihmeperhe (Incredibles)Pixar
animation studioiden luoma tarina superihmisistä. Aikoinaan heitä oli
paljonkin ja auttoivat tavallisia ihmisiä ongelmissa. Sitten tilanne
ajautui synkemmäksi, ja superihmisiä alettiin syyttää kaikenlaisista
asioista, joten he pantiin viralta. Tarina kertoo perheestä, joka
yrittää elää normaalia elämää, mutta ikäväähän se on, kun olisi
mahdollisuus muuhunkin. Isällä varsinkin on tiukkaa, kun joutuu
harmaaseen vakuutusvirkailijan paperihommiin.Seikkailua kuitenkin
löytyy myöhemmin ja koko perhekin pääsee mukaan. Varsin sähäkkä
elokuva. Muutama vähän pelottava kohtaus ihan pienille. Suositus on 7
v, ja voi olla että sitä pienemmät voivat vähän joitain kohtia
kammoksuakin.
5.3. A Lot Like LoveViikonlopun
toinen romanttinen komedia olikin paljon miellyttävämpi tuttavuus.
Ohjaaja Nigel Cole saa homman pysymään kasassa sortumatta liikaan
siirappiin tai muihin hölmöyksiin. Pääpari Amanda Peet ja Ashton
Kutcher vetävät paketin hyvin läpi, vaikkei se elämää suurempaa
kipinöintiä olekaan. Tämä leffa on sarjassa hyväntuulinen, koko ajan on
pieni hymy huulilla, ja idea kantaa. Loppu on vähän ennalta-arvattava,
mutta sekään ei tasoa onneksi laske. Tätä voi suositella.
4.3. Surullisten sinkkujen seura (Crush)Ohjaus:
John McKay, pääosissa Andie MacDowell, Imelda Staunton, Anna
Chancellor. Leffan suomenkielinen nimi on väännös klubista, jonka
naiskolmikko elokuvassa muodostaa, Sad Fuckers Club. Jokainen on
tavalla tai toisella yksineläjä, ja miehistä ja muustakin puhutaan
ginin ja suklaan voimalla. Yksi sitten sattuu ihastumaan paljon
nuorempaa mieheen, ja se jostain syystä kimmastuttaa kaksi muuta, joka
alkavat vainota suhdetta. Elokuvan piti olla romanttinen komedia, mutta
se ei ainakaan minua huvittanut yhtään, ei sen enempää parin muhinointi
mitä ihmeellisimmissä paikoissa kuin ystävien suhteen
tuhoamisyritykset. Jostain muualta luin, että leffa on suunnattu
naisille, ehkä sen huumori vetoaakin enemmän kauniimpaan sukupuoleen.
4.3. MadagascarShrekin
ja Hain tarinan tekijöiden uutuus. Neljä New Yorkin eläintarhassa
ikänsä asustanutta eläintä päätyvät ihan oikeaan viidakkoon. Vauhtia ja
vaarallisia tilanteita riittää huumorilla ja musiikilla höystettynä.
Lisäjuonena neljä seikkailevaa pingviiniä. Hauska leffa, jonka parissa
viihtyvät näköjään myös ihan perheen pienetkin.
12.2. Kiukun parempi puoli (The Upside of Anger)Ohjaaja
Mike Binder on saanut kasaan ihan kelvollisen elokuvan. Joan Allen
naispääosassaan esittää yksin jäävää äitiä, jolla on neljä
teini-ikäistä tytärtä. Mukaan on saatu paljon äidin ja tyttärien
välistä kipinöintiä, milloin mistäkin syystä. Vihapuoli syntyy
aviomiehen häipyessä teille tietymättömille ruotsalaisen sihteerinsä
kanssa. Kuvioita sekoittelemaan liittyy mukaan myös Kevin Costnerin
esittämä ex-baseball tähti, joka asustelee lähistöllä ja siemailee
viinaa ja olutta ihan reippaasti. Eipä alkupuolella naistähtikään
lasiin sylje. Draaman lisäksi keitokseen on ripoteltu ihan sopivasti
myös huumoria, joten elokuvasta jäi mukava olo. Suosittelen.
5.2. The Ladykillers Viikonlopun
kolmas elokuva, Ethan ja Joel Coenin ohjaama komedia, edustaa hieman
tummempaa komedian genreä. Tom Hanksin johtama rosvojoukko naamioituu
kamariorkesteriksi ja harjoituspaikaksi valitun mustan leskinaisen
talon kellarin valjastavat tunnelin kaivamista varten. Sitä kautta
puhalletaan aimo läjä dollareita kasinolta. Lopussa, kun mummo saa
vihiä asiasta, miehet päättävät hankkiutua vuokranantajasta eroon.
Elokuva vetosi huumorillaan minuun, mutta vaimo puolestaan ei siitä
järin paljon innostunut. Ratkiriemukas se ei ole, mutta sentään
mukavammpaa katsottavaa kuin aivottomat slap-stick komediat. Toisaalla kerrottua.
5.2. Tyttö tuollainen (Jersey Girl)Romattinen
komedia, joka pääosassa häärii Ben Affleck ja ohjauksen puikoissa Kevin
Smith. Yksinhuoltajaisä ristiriitaisissa tunnelmissa säkenöivän
innostavan työn New Yorkissa ja oman tyttären kasvattamisen New
Jerseyssä välillä. Lisämausteet keitokseen tuovat päähenkilön isä sekä
lähisen videovuokrausliikkeen myyjätär. Tekijät onnistuvat kasaamaan
ihan mukavan paketin noista aineksista. Tokihan mukaan on mahdutettu
perinteinen
ehtiikö-isä-tyttären-koulun-juhlaan-tärkeästä-työjutusta-vai-ei -jakso.
Naiskauneutta edustavat Liv Taylor ja Jennifer Lopez. Lisälukemista.
4.2. Jali ja suklaatehdas (Charlie and the Chocolate Factory)Roald
Dahlin kirjaan perustuva elokuva, jonka Tim Burton ohjasi. Tarina
kertoo merkillisestä sulkaatehtailijasta (Willy Wonka alias Johnny
Depp), jonka tehtaaseen pitkän kiinnioloajan jälkeen pääsee viisi lasta
huoltajineen tutustumaan. Elokuva on mainio koko perheen leffa. Vaikka
suositus on 7v, niin 3,5 v:kin tuijotti leffan ihan alusta loppuun,
eikä mitään pelottavaakaan siinä ole. Tarina on hyvä kuvaus
perhearvoista; mitä ankara, hyväksymätön isä saa lapsessaan aikaan;
piruileva opetus, mitä ärsyttäville lapsille tapahtuu jne. Toimiva
kokonaispaketti musiikkia myöten. Suosittelen. Pidempi arvostelu.
13.1. Napapiirin pikajuna (Polar Express)
Robert
Zemeckisin ohjaama animaatio. Pikku poika, joka ei oikein ole varma
uskooko joulupukkiin vai ei, pääsee aattona napapiirin pikajunaan ja
lopulta tapaamaan itse pukkiakin. Animaatio kuljettaa huimilla
kamera-ajoilla pitkin matkaa. Animoidut ihmishahmot ovat hieman
kankeita, mutta muuten homma on ihan mukavaa katsottavaa. Tarina on
hieman muovinen joulupukkiin uskomiskertomus, mikä saattaa
aikuiskatsojasta jäädä vähän ohueksi. Lapset näyttivät tykkäävän.
1.1. Tarina meistä kahdesta (The Story of Us).Rob
Reinerin ohjaama ja Micelle Pfeifferin ja Bruce Willisin elokuva
avioliitosta ja sen kestämisestä. Elokuvan avioparissa oli paljon
samoja piirteitä kuin meissä, joten filmi kosketti tosi paljon.
Sattumoisin vuokrattiin tämä dvd, vaikka sama elokuva tuli
televisiostakin samana päivänä.