Kauden päätavoite oli siis lauantaina, jolloin juoksin elämäni toisen maratonin. Juoksu sujui tällä kertaa ilman pidempiä kävelypätkiä, sillä jalat toimivat loppuun asti. Tokihan ne väsyeet olivat 30 km:n jälkeen, mutta mitään totaalistoppia ei tullut. Alavatsalihakset sen sijaan meinasivat krampata jossain 30+ km tienoilla, mutta onneksi vain lievästi ja menivät ohi. Pystyin juoksemaan loppuun asti. Tavoite oli 4:22 eli puoli tuntia viime vuotista nopeampi. Tähän olin päätynyt, kun kauden harjoittelu jäi määrältään vähemmäksi kuin itse olisin halunnut. Onneksi toinen vuosi harjoittelua on sen verran jo kehittänyt peruskestävyyttä, että homma sujui paremmin kuin viime vuonna. Loppuaika oli siis virallisesti 4:26:50. Keskisyke oli 161, max 175.

Nyt se kausi on siis ohi, ja tämänkin blogin päivitys jää kesälomalle. Ensi vuoden tavoitteet on vielä mietinnän alla. Jotenkin päällimmäisenä on pitää välivuosi kaikista tavoitteista. Niiden asettaminen kun vain aiheuttaa pään kivistystä, kuten tänäkin vuonna. Toisaalta pelkään sitä, että ilman tavoitetta ei tule senkään vertaa juostua. Katsotaan nyt.

Toivotankin kaikille lukijoilleni oikein hyvää kesää ja mikäli juoksuja on teillä jäljellä, niin mukavia harjoituskilometrejä ja tsemppiä kisoihin.

Forssaan on siis enää kymmenen päivää. Mitään suuria urotekoja tässä ei enää ehdi tehdä. Viikonloppuna oli tarkoitus tehdä yksi 45 minuuttinen ja yksi 100 minuuttinen. Homma meni sikäli pieleen, että tein vain tuon lyhyemmän. Lauantaina päätin juosta vain 45 min, kun tarjolla oli jäätelöä lähimmän tunnin sisään. Sunnuntaina mökille tulikin sitten uusi laituri, jonka kanssa aikaa ja energiaa kului mukavasti. Vieläkin kyynärvarret ovat tosi kipeät. Laiturin pääosa painoi aikaslailla paljon.

Juoksu lauantaina: 7,5 km, 42 min, 154, 5:39/km

Seuraava juoksu piti olla eilen, mutta eipäs ollutkaan. Aamulla kun en käynyt, niin en sitten illallakaan päässyt. Kävimme mökillä uimassa ja saunomassa. Vesi oli pienessä lahdessamme lämmennyt jo 23:en asteeseen! Hämmästyttävää sinänsä. Tänään sitten tämän juoksun kimppuun, joka oli 5-7 x 1km kovaa / palautus 3min kävelyä, verryttelyjuoksua 15min ennen ja jälkeen. Siinäpä sitä kerrakseen. Lopputulema oli, että vedot menivät vauhteina: 4:36, 4:19, 4:17, 4:07, 4:22, 4:19, 3:59. Epätasaista siis ja voivat olla todellisuudessa hitaampia, mitattu suunnon gepsin avulla.

Yhteenveto koko pätkästä: 13,95 km, 1 h 21 min, 147 (max 187), 5:49/km

Tänään ohjelmassa kevyttä. Teoriassa eroa eiliseen siten, että eilen piti mittaa olla 50 min, tänään vain 45. Yllätyksekseni huomasin, että GPS:n mukaan juoksin täsmälleen saman mittaiset lenkit, 8,66 km. Maagista, eikö totta. Eroa ajassa tuli 52 sekuntia. Syke keskimäärin oli 3 pykälää alempana. Liekö kunto yön aikana kohonnut? Just, eipä tuossa kierroksessa nyt sen kummempaa raportoitavaa ole. Paitsi, että pysähdyin pari kertaa liikennevaloissa enkä tällä kertaa pysäyttänyt kelloa, joten osa tuosta 52 s erosta johtuukin siitä.

Yhteenveto: 8,6 km, 49 min, 142, 5:43/km

Aamulla vein nuorimmaisen päiväkotiin, jätin auton siihen pihaan ja lähdin lenkille. Tarkoituksena oli juosta 50 minuuttia kevyesti. Reitti suuntautui kutakuinkin Tampere maratonin reittiä. Takaisinpäin tullessa pauttiarallaa Rantaperkiön Jetin kohdalla ihmettelin, että ihan kuin salama olisi iskenyt. En uskonut sitä ennenkuin ukkonen jyrähti. Samassa ensimmäiset vesipisarat tipahtelivat kupoliin. Toivoin, että kuuro ei ihan heti iske kohdalle, mutta toive oli turha. Sadan metrin jälkeen vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Ensin ajattelin kiihdyttää vauhtia, mutta kun matkaa oli vielä pari kilometriä, ja olin jo kutakuinkin läpimärkä, niin jatkoin suurinpiirtein samaa vauhtia.

Yhteenveto: 8,6 km, 48 min, 145, 5:37/km

Ohjelman orjallinen noudattaminen jatkuu. Eiliselle oli laitettu 40 min TV kova, 10 min verryttely alkuun ja lopppuun. Ilma eilen oli lämmin ja kostea, niin laitoinkin ensimmäistä kertaa lyhyttä lahjetta harjoituslenkille. Ensimmäinen kymmenen minuuttia siis rauhallisesti tai tarkemmin ottaen 2 km n. 5:40 vauhtia. Sitten urku auki, ja täyttä vauhtia eteenpäin. Kilometrit alkoivat kulkea n. 4:30 vauhtia, mikä toden totta on kovaa minulle. Pohdiskelin mielessäni, että näinköhän jaksan 40 min tuota tahtia. Seuraavat 6 km jaksoin, sitten piti hetki huokaista, pyyhkiä hikeä kuulasta ja jatkaa matkaa. 7. kilometri meni 4:57, jonka jälkeen rypistin vielä yhden 4:36. Siinä vaiheessa huomasin, että kymppi on tulossa täyteen, ja näytti siltä, että alun 2 km verryttelystä huolimatta olin tekemässä all-time-recordia. Pikkuinen loppukiri ja kello näytti 47:33. Pyynikkijuoksussa juoksin 48:34, tokihan maasto oli mäkisempi ja GPS mittaus voi olla alamittainen, mutta silti, hyvää vauhtia. Jälkeenpäin kilsan väliaikoja tutkailessani totesin, että tein myös viitosella nopeimman ajan kautta aikojen, 22:08. Aikaisempi noteeraus on viime syksyltä kotiradalta 22:25. Samoin tässä on huomattava mahdollinen GPS-alimittaisuus. Hyvä treeni kuitenkin. Sykkeestä sen verran, että tällä kierroksella se pysytteli koko ajan alle 180, kun esim puolikkaalla keskisyke oli 180. Liekö kroppa ollut sen verran edellisistä treeneistä ryytynyt, ettei jaksanut kunnolla raastaa.

Yhteenveto: 12 km, 59 min, 159, 4:54/km.