Kauden päätavoite oli siis lauantaina, jolloin juoksin elämäni toisen maratonin. Juoksu sujui tällä kertaa ilman pidempiä kävelypätkiä, sillä jalat toimivat loppuun asti. Tokihan ne väsyeet olivat 30 km:n jälkeen, mutta mitään totaalistoppia ei tullut. Alavatsalihakset sen sijaan meinasivat krampata jossain 30+ km tienoilla, mutta onneksi vain lievästi ja menivät ohi. Pystyin juoksemaan loppuun asti. Tavoite oli 4:22 eli puoli tuntia viime vuotista nopeampi. Tähän olin päätynyt, kun kauden harjoittelu jäi määrältään vähemmäksi kuin itse olisin halunnut. Onneksi toinen vuosi harjoittelua on sen verran jo kehittänyt peruskestävyyttä, että homma sujui paremmin kuin viime vuonna. Loppuaika oli siis virallisesti 4:26:50. Keskisyke oli 161, max 175.

Nyt se kausi on siis ohi, ja tämänkin blogin päivitys jää kesälomalle. Ensi vuoden tavoitteet on vielä mietinnän alla. Jotenkin päällimmäisenä on pitää välivuosi kaikista tavoitteista. Niiden asettaminen kun vain aiheuttaa pään kivistystä, kuten tänäkin vuonna. Toisaalta pelkään sitä, että ilman tavoitetta ei tule senkään vertaa juostua. Katsotaan nyt.

Toivotankin kaikille lukijoilleni oikein hyvää kesää ja mikäli juoksuja on teillä jäljellä, niin mukavia harjoituskilometrejä ja tsemppiä kisoihin.