Sunnuntaina osallistuin 35. Pyynikkijuoksuun. Ennakkoon en ollut ilmoittautunut, kun nykymallissa ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Niinpä sunnuntaiaamuna piipahdin Ratinassa ilmoittautumassa. Lähtö kun oli vasta klo 12, niin hyvin ehti takaisin kotiin aamiaiselle ja valmistautumaan. Pukeutuminen pisti hieman mietityttämään. Aamulla oli tosi kylmä, 2-3 astetta ja hieman tuulahteli. Lisäksi ennuste oli luvannut kovempaakin pohjoisenpuoleista tuulta. Ajattelin, että pelkällä pitkähihaisella paidalla tulee vilu, niin päädyin t-paitaan ja juoksutakkiin.

Kisapaikalle päästyäni yritin bongailla tuttuja, mutteipa paljon ketään näkynyt. Ilma oli hieman lämmennyt ja hieman hölkkäilin lämmitelläkseni. Enimmäkseen kuitenkin istuskelin sisällä, ettei tulisi kylmä. Tavoitteeksi olin asettanut varovaiset 50 min, kun kulunut kausi ei harjoittelun osalta mennyt ihan niin kuin itse olisi toivonut.

Lähtövaatteen alla tapasin erään juoksututun, jonka kanssa viimeiset minuutit juteltiin niitä näitä. Ekakertalaisena taisin jättäytyä turhankin kauas lähtöviivasta, kun tilaa olisi ollut pujotella lähemmäskin. Lähtösuora on kuitenkin sen verran leveä, että ohittamaan mahtuu hyvin, enkä missään vaiheessa jäänyt ruuhkaan. Pääsin siten heti alusta asti juoksemaan omaa vauhtiani. Ensimmäisen kilometrin aikana ohitin tosi paljon väkeä, mistä lähinnä päättelin sen, että lähdin liian takaa. Kahden kilometrin kohdalla oli kulunut tasan 10 minuttia, joten hyvässä tavoitevauhdissa. Alkumatkahan on ylämäkivoittoinen, ja pari rankkaakin mäkeä varrelle sattuu.

Tuon 2 km kyltin jälkeen reitti laskeutuu Pyynikin kesäteatterille. Tässä alamäessä ohitin jälleen koko joukon väkeä. Teatterin jälkeen alkaakin se ensimmäinen iso mäki. Sitä hipsuttelin ylöspäin muiden mukana, jonkun verran tavoitin edellä menneitä. Seuraava mäki oli sitten Tahmelan kentältä ylös harjulle. Taas sama juttu, muutama kanssakisailija tuli otettua kiinn.  Puolimatka oli jossain täällä, hieman mäen loputtua eteenpäin. 5 km pylvään ohitin ajassa 25:31. Ihan hyvä ajatellen rankkoja mäkiä, jotka olivat jo takana.

Puolimatkasta oli vielä hieman nousua näkötornille. Vähän ennen sinne päästyä, joku kanssakilpailija kysyi kaveriltaan, etttä onko tämä viimeinen mäki. Ei kuulemma ollut, vaan reitti palaa takaisin kesäteatterille, josta noustaan sama mäki ylös, joka alkumatkassa lasketeltiin alas. Alamäkiosuuksilla pyrin lisäämään vauhtia, että sinne alle 50 minuutin pääsisin. Loppupuoliskolla huomasin, että en taida olla kovinkaan kummoinen alamäkijuoksia, kun samat ihmiset, jotka ohitan ylämäessä, painavat vauhdilla minusta ohi alamäessä.

Teatterilla saavutin kaksi juoksijaa (mies ja nainen), jotka olivat juosseet jo pitkään hieman edelläni. Meninkin heistä ohi ylämäessä. Eteläpuistoon päästyäni ajattelin, että nyt taitaa ylämäet olla jo ohi, joten loppumatka pitäisi olla tasaisempaa. Yritin edelleen pitää vauhdin hyvänä, missä selvästi toiset juoksijat auttoivat. Yksin tuskin olisin jaksanut tsempata samaa vauhtia loppuun asti. Ylämäessä ohittamani mies nähtävästi lähti peesiini, sillä huomasin hänet taas rinnallani, kun käännyimme Ratinan sillan alle, josta enää ei pitkälti ollut maaliin. Juoksimme ihan loppuun asti hänen kanssaan rinta rinnan.

Maalissa pysäytin kelloni, ja lukema oli: 48:34. Fiilis oli hyvä, olin alittanut tavoitteeni raskaalla reitillä. Todella hyvä vk-harjoitus. Tästä on hyvä jatkaa kohti muita juoksuja. Maalin jälkeen sain mitalin ja nautiskelin järjestäjän antimia: mehua, banaania ja pullaa. Arpaonni ei suosinut, joten lähdin kotia kohden, ettei kylmä pääsisi yllättämään. Pukeutuminen oli kutakuinkin okei, luulisin, että olisin pelkällä paidallakin pärjännyt. Nyt kiskaisin juoksutakin hihat ylöspäin kyynärtaipeisiin, mikä viilensi sopivasti, eikä liika kuumuus haitannut juoksua.